coppero


Alisa tuli tänään seurakseni tallille ja otti tapansa mukaan kivoja kuvia! Oltiin hyvin luovia Copperin värimaailman kanssa, kuten kohta näette..

Sade väisti hyvin alta ja mentiinkin ulkokentällä, minkä pohjaa onkin tuunattu nyt. No, viimeksi liian kova ja epätasainen, nyt liian upottava ja yhä epätasainen! Olisin kuvitellu ponin nostelevan ihan huolella jalkoja, mutta ei se pahemmin pohjaan edes reagoinu, ympäristöön tietty senkin edestä. Oon jo aika varma et se vaan pelleilee mun kanssa, ainakin maneesissa kun se jaksaa jo melkeen satojen kertojen jälkeen kytätä samoja kohtia! Nyt oli aika överi taas alkuun, mutta vasempaan kiekkaan anto aika nopeesti jo olla. Pääsin heti keventelemään ja koitin hakea ponia pidemmälle kaulalle ja avuille. Se tuntu ihan ok heti alkuun, kun oli hetken jo pyöriskellyt. Otinkin sitten laukkaa, ja voivoivoi.. En tiedä mitä on tapahtunu, mutta POSITIIVISTA oli, että kaikki nostot oli oikeastaan aika hyviä, eikä tullu vääriä laukkoja! Muu taas.. No, ekasta nostosta rikko parin askeleen jälkeen raviin, laukka ei tahtonut pyöriä, tasapainoton ja se ''tahti'' hävisi aina hetken päästä.. Otin sitten kevyitä eteenratsastuksia toisella pitkällä sivulla työntäen oman käden eteen, ja nämähän suju ihan hyvin, sain jopa istunnalla hidastettua takasin! Laukkojen jälkeen aika nopeasti käyntiin ja lepotauko, ennenkuin vasta ajattelin ruveta työstämään. Keksin kokeilla pohkeenväistöjä ekaa kertaa Copperin kanssa kunnolla, ja oon ite aivan törkeän huono niitä tekemään, ja kyllä aika vahvasti sain pyytää ennenkuin se perse lähti väistämään. Itse väistöt ei siis oikein onnistuneet, mutta huomasin heti eron ravissa ja kulmien teossa! Sitä kautta se tuli paremmin jalkojen väliin, elikkäs ihan hyvä homma. Haluan vaan itse väistötkin sujumaan hyvin kevyillä avuilla, niin oon tyytyväinen - hetken!

Hyviä pätkiä tuli, mutta sitten alko ponikin oikeasti väsymään (whoot, Copper?!) ja vähitellen itsekin niin tuli pari mönkään mennyttä osuutta, ennenkuin taas itse ryhdistäydyin lopettamaan hyvään. Tänään muistin kehua ponia, mikä on multa unohtunut yhtäkkiä lähes kokonaan! Pari positiivista juttua löytyi tältä kerralta kyllä, mutta fiilis on kyllä loppujen lopuksi haikea..






henkilökohtasesti en pidä häntäremmeistä sitten yhtään..

höhö

...

->poni jännitty laukassa helposti, ja rentoutui vain antamalla edestä kunnolla tilaa


pruu













Kiitos Alisa kuvista ♥

Huomenna menen vielä tallille siis, ajattelin juoksuttaa irtona ja muutenkin vähän puuhailla ponin kanssa rennosti. Lauantainahan lähden, elikkäs kuulette minusta vasta sitten joskus reilun viikon päästä luultavasti, bye!

* Mihin tämä poni on ehtinyt kadota? ei voi kuin haikeena muistella kuinka hyvin se toimi kuvan kerralla ja ylipäänsä niinä aikoina, kun nyt kaikki on niin erilaista ja vaikeaa..